Etävastaanotto on yksi käytetyimpiä ”digi”-kontakteja, vaikka kyseessä on puheluun verrattava kontakti.
Digi, chat, teams ym ovat osa arkeamme. Ihmiset hakevat terveystietoja sekä internetistä että sosiaalisesta mediasta. Suomen Lääkärilehden numerossa 46 julkaistiin dosentti Eeva Pyörälän TIETEESSÄ katsauksessa todettiin, että ajantasaisia, asiakkaiden näkökulmaa kartoittavia tutkimuksia on vähän.
Digitalisaatio on tuttu termi. Suomessa on käytössä terveystietojen arkisto. Omakanta-palvelu tarjoaa ihmisille mahdollisuuden osallistua hoitoonsa. Omakanta on käytetyin sähköinen palvelu; v 2018 väestöstä 51% ja v 2020 64% on käyttänyt palvelua. Eniten klikkauksia ovat saaneet labratoriotulokset, terveystietojen katsominen ja sähköisten ajanvarausten teko.
Omakannan käyttöasteen kasvua on hidastanut palvelun sähköinen tunnistautuminen, mihin ei kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Myös näkövammaisilla ja kieltämme huonosti osaavilla digitaaliset palvelut ovat este palveluihin hakeutumiseen ja pääsyyn.
Yli 65-vuotiaista 76% kertoi käyttävänsä säännöllisesti sähköisiä palveluita. Vastaajien tietotekniset taidot kuitenkin heikkenivät iän karttuessa. Tuen tarve tulee huomioida jatkossa digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Vuonna 2018 etäasioinnista 90% hoitui puhelimitse ja 9% sähköisesti. Pandemian aiheuttaman digiloikan seurauksena etäasiointi kasvoi v:ssa +8 %. Muutoksen nopeutta kuvastaa se, että Kela-korvauksia sai v 2019 3800 ja v 2020 jopa 153 000 henkilöä.
Terveystietoja hakuun on tarjolla kotimaisia kanavia, kuten Duodecim Terveyskirjasto ja Lääketietokanta. Mielestäni on hyvä, että asiakas hakee tietoa ja on näin valmistautunut vastaanotolle. Tieto voi myös ahdistaa, mitä kuvaa se, että internethakuja ovat olleet kipu, masennus, ahdistus, väsymys, kuolema, stressi ja syöpä.
Osa meistä ei kykene käyttämään digi-palveluita. Heille on myös taattava saavutettavissa olevat yhteydet ja palvelut muiden kanssa.