Palvelut liikkumaan, porstuat auki

Nuorena lääkärinä minulla oli mahdollisuus jalkautua viikoittain Tornion reuna-alueille. Muistelen noita vuosia kiitollisena; ammattitaitoinen terveydenhoitaja ohjasi nuorta lääkäriä – taisimme olla saman ikäisiä, mutta Seija tietysti pidempään jo työelämässä ollut. Lisäksi neuvolan tiloissa pääsi tekemään normineuvolan ohessa monenlaista toimenpidettä, mikä näin jälkeenpäin vähän hirvittää. Onneksi olen harrastanut puutöitä, joten pikku toimenpiteet sujuivat ilman suurempia haavereita.

Nyt Tornion etäisimmät alueet ovat kuihtuneet ja moni on siirtynyt keskustaan kerros- tai palvelutaloihin. Palveluita kuitenkin tarvitaan, joten on välttämätöntä miettiä uudenlaisia toteuttamismalleja; samalla voimme yhdistää erilaisia palveluita kuten lasten ja nuorten palvelut (neuvolat, kouluterveydenhuolto), aikuisten palvelut (ajokorttitodistukset, terveystarkastukset, lääkehoidon toteuttaminen jne), sosiaalialan ammattilaisten tekemät ikäihmisten hoitoa ja pärjäämistä tukevat linjaukset, mielenterveyttä tukevat ryhmämuotoiset toiminnat ym. Lääkärin tarve liikkuvissa palveluissa on ollut vähäistä – kokenut, väestön tunteva hoitotyön ammattihenkilö pärjää useimmissa tehtävissä ilman lääkäriä.

Lähihoitajat tekevät kotikäyntejä sekä taajamissa että syrjemmällä. Ilman heidän työpanostaan ei liikkuvia palvelujakaan kysyttäisi ja moni säännöllistä apua arjessaan tarvitseva joutuisi siirtymään lähelle palvelukeskuksia. Täysin en syrjäyttäisi lääkärin roolia terveydenhoitajan/lähihoitajan rinnalla, mutta se hoituu varsin hyvin etäyhteyksin; väestökin on hiljalleen tottumassa videovastaanottoon – eihän se oikeasti puhelinkeskustelusta eroa ja juttukumppanikin näkyy. Itse olen etälääkärin töitä tehdessäni useammankin kerran todennut, että meidän hoitotyön ammattilaiset ovat jämptiä väkeä ja heidän kanssaan on ollut hyvä työskennellä. Etäohjeinkin hoito on toteutunut; yleensä yhteys on otettu vain varmuuden vuoksi.

Pohjois-Pohjanmaalta löytyy kaikkia kuntia palveleva Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin liikkuva terveysyksikkö Silmo, mikä on varustettu silmänpohjakuvausvälineistöllä. Lisäksi Silmossa voidaan seuloa diabeettista silmänpohjanrappeumaa. Seulontojen kattavuus on ollut todella hyvä, yli 90%, ja ihmiset tyytyväisiä lähipalvelusta.

Muuallakin maassa on innovoitu. Kymenlaaksossa on kehitetty liikkuva arviointi-malli palveluasunnoissa asuville tai kotihoidon piirissä oleville ikääntyneille. Sairaanhoitaja voi tehdä lähidiagnostiikkaa, esim ottaa tulehdusarvon ja konsultoida lääkäriä. Näin on vältetty useampi päivystyskäynti sairaalassa. Huomattavasti kevyempi ja asiakkaalle inhimillisempi tapa hoitaa monia asioita.

Liikkuva palvelu ei ole itseisarvo vaan aina pitää arvioida, saako sillä lisäarvoa verrattuna perinteiseen vastaanottoon. Terveyden- ja sosiaalialan ammattilaisia tarvitaan etäämmälläkin ja jos tarjolla on sujuvasti toteutuva etä- tai liikkuva palvelu, niin palvelulle on varmasti kysyntää.

Päivi Hirsso
aluevaaliehdokas
LT, erikoislääkäri
Varavaltuutettu, Oulu
Hyvinvointilautakunnan jäsen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *