Rakkautta on, mutta joskus ei jaksa – omaishoitajan arki

Tapasin töissä iäkkäämmän herrasmiehen. Vaivojakin oli, ihan hoidettavia, mutta toimintakykyä ja jaksamista heikentäviä. Loppuaika juteltiin arjen sujumisesta, avun tarpeesta, yksinäisyydestä. Kävi ilmi, että mies oli toiminut vuosien ajan vaimonsa omaishoitajana.

Hoivantarve voi kehittyä esim. muistisairauden, sairaskohtauksen tai hiljalleen heikentyvän toimintakyvyn vuoksi. Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta läheisestään, joka sairaudesta, vammasta tai muusta syystä ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanteessa sekä hoidettava että hoitaja tarvitsevat kuitenkin tukea, mitä ei aina ole tarjolla tai sitä ei osata hakea. Omaishoitajat ovat usein fyysisesti, psyykkisesti ja tunne-elämältään kuormittuneita. Tästä seuraa sairastumisalttiutta ja yksinäisyyden kokemusta. Vain hieman yli 10 % kaikista omaishoitajista on omaishoidon tuen piirissä.  

Omaishoitajien verkkosivuilla on kattava tietopaketti hoitoon liittyvistä palveluista. Sieltä löytyy myös runo omaishoitajan arjesta.

Uudelle polulle

Omaishoitajako? Kuka hän on? Mitä hän tekee?

Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa.

Touhuaa päivät, valvoo yöt.

Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy, tiuskii, komentaa.

Mutta ennen kaikkea, hän rakastaa.

Hän on ihminen.

(Ansa Luumi 1997)

Suomalaiset hoitavat läheisiään eniten verrattuna muihin Euroopan maihin. Tähän vaikuttanee aiempi lainsäädäntö, joka velvoitti lapsia huolehtimaan vanhemmistaan ja aviopuolisot toisistaan. Perinteet velvoittavat?  Kunnalle omaishoito on edullista. Pieni hoitotuki on harkinnanvaraista ja myöntämisperusteet ovat tiukat. Omaishoito on kuitenkin edullista verrattuna vaihtoehtoisiin kustannuksiin. Kaksi kolmasosaa omaishoitajista arvioi, että läheinen tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa ilman omaishoitoa.

Noin 60% omaishoitajista on yli 65-vuotiaita. Palkkio on noin 400 eur/kk, sekin on myönnetty vain puolelle omaishoitajista. Lisäksi on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jolloin hoidettava on tehostetussa palveluasumisessa. Omaishoitajien arki on kovaa puurtamista riippumatta siitä, onko hoidokki ikääntynyt, työikäinen, nuori tai lapsi. Omaishoitajien työpanos tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon osana palvelujärjestelmää ja mahdollistaa heille ansaittujen vapaiden pitäminen, esim hoitoapu kotiin.   

Kukaan ei ole superomainen; väsyä saa. Apua voi ja saa pyytää. Omaishoitajan vapaapäiviä varten on hoidettavalle tarjolla vuorohoitoa, mutta ko jaksoilla kunto usein romahtaa. Toimintakyvyn palauttaminen entiselle tasolle vaatii aikaa ja omaishoitajalta jaksamista.

Vuosikymmeniä yhteistä aikaa takana. Aiempi yhteinen ajatus siitä, että ”kyllä me sitten toisistamme huolen pidämme”, voi jäädä vain haaveeksi. Arki voi olla lopulta toisen vastuulla. Niin se oli asiakkaanikin kanssa; alkoi olla jo kiire kotiin. Ehkäpä seuraavan uupumuksen hetkellä palaamme asiaan.

Lisätietoja: www.omaishoitajat.fi; www.muistiliitto.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *